Ensimmäiseni

Olen jo pitkään valitellut sitä, että työni tuhoaa kynteni - ne eivät kestä jatkuvia käsiin laitettavia aineita& pesua ja painavien "lastien" repimistä/siirtämistä, jota joudun jatkuvasti työssäni tekemään. Sen verran olen teiniajoista viisastunut, etten haluaisi mitään viisi senttisiä kotkankynsiä, mutta sen verran pitkät, että voisi naiselliseksi sanoa.

Nyt sitten kesähelteillä sain kuningasajatuksen ja päätin hankkia elämäni ensimmäiset rakennekynnet. Seuraava teksti olkoon opiksi ja opetukseksi kaikille niille, jotka kuvittelevat osaavansa ja hallitsevansa kaiken.

Kaukoviisaasti aloitin lueskelemalla netistä erilaisista rakennekynsistä, niihin tarvittavista tarvikkeista, tekemisestä, kestosta ja ennen kaikkea hinnoista. Siis sekä siitä, mitä maksaa teettää rakennekynnet, että mitä maksavat aineet niiden kotona tekemiseen.

Mitä tapahtuu kun nuukaileva tee-se-itse ihminen päättää vihdoin ja viimein hankkia rakennekynnet? No tietenkin tämä DIY-persoona tilaa nettikaupasta paketin, jonka avulla ne voi tehdä ne itse! Eihän siihen mitään kallista käyntiä kynsiteknikolla tarvita - hyvät ohjeet netistä, aineet maailmalta ja menoksi!

En halunnut uv-kovetteista geeliä, koska en halunnut ostaa uv-uunia ja jauhemaisen akryylin kanssa läträäminen tuntui ensikertalaisesta liian vaikealta, joten päädyin Dependin pakettiin, jossa on geeli ja sille suhkutettava koveteaktivaattori. Ostin sen mielestäni ihan edulliseen hintaan top-kosmetiikasta, sillä samaan pakettiin kuului myös 48 kpl kynsitippejä, appelsiinipuutikku, kynsiliima ja kaksi viilaa erilaisin pinnoin. Ja haluan tosiaan korostaa tässä, että aineissa ei ollut mitään vikaa, vaan vika oli minussa.

Tein nimittäin kaikki aloittelevan kynsientekijän virheet yksiin ja samoihin kynsiin. Lukekaa ja ottaakaa opiksi, miten ei kannata tehdä.

Asia 1: Kun paketissa lukee, että vanha kynsilakka poistetaan ASETONITTOMALLA kynsilakan poistoaineella, se todella tarkoittaa sitä. Asia on syytä tarkistaa kynsilakanpoistoainepullosta ennen lakan poistoa eikä sen jälkeen!

Asia 2: Jos aiot käyttää tippejä, tarkista mitta ensin ja lyhennä valmiiksi ja ennen kaikkea OHENNA tippiä kynnelle saumautuvasta osasta niin paljon, ettei siihen jää rajaa ja lisäksi valitse oikean kokoinen tippi - liian leveä näyttää rumalta eikä kiinnity kunnolla!

Asia 3: Malta odottaa aineiden kuivumista, jos ohjeissa käsketään odottaa

Asia 4: Muista ohentaa myös kynnentyveen tuleva geeliosuus siistiksi

Asia5: Jos paketissa ei lue, että voit laittaa värilakkaa kynnelle, harkitse kaksi kertaa kannattaako laittaa sitä

Asia 6: Jos et ole tottunut siihen, että kynnelläsi on koko ajan jotain, tipit tuntuvat "ylimääräisiltä" 1-2 vrk, ennen kuin kynsi tottuu niiden painoon.

Asia 7: kannattaa pyytää kaveri mukaan tällaiseen puuhaan - toisista käsistä on apua ja sitten voitte yhdessä joko juhlia onnistunutta lopputulosta tai itkeä epäonnistumista

Sitten meriselitykset siihen, mitä tein ja miten näin pääsi käymään. Eli käytin vanhan lakan poistamiseen asetonipitoista kynsilakanpoistoainetta, mutta en ole varma oliko se yksistään syynä tiettyyn sameuteen. Osasyynä voi olla se, että puhdistin kynnet myös desinfiointiaineella, koska netin ohjeissa kehotetaan tekemään niin, purkin ohjeissa ei siitä ollut mainintaa. Tippejä ei ollut alunperin tarkoitus käyttää lainkaan, koska halusin vain "vahvistusta" omille kynsilleni, mutta koska yksi kynsistäni oli murtunut pahasti, ajattelin tipin suojaavan sitä ja lisäsin yhden sellaisen "pakettiin". Lyhensin tippiä reilusti, mutta en kuitenkaan tarpeeksi, joten jouduin viilaamaan sitä kynteen kiinnitettynä paljon (mikä ei tuntunut kivalta). Ohensinkin tippiä, mutta en läheskään riittävästi, joten sen istutuskohtaan jäi erittäin rumannäköinen sauma (onneksi tästä ei ole kuvia). Lisäksi valitsin numeron liian leveän tipin eli se näytti keinotekoiselta ja se ei kiinnittynyt kunnolla ja sen kaventaminen kiinnityksen jälkeen oli lähes mahdotonta.

Liian hätäinen ei saa olla, eikä myöskään liian hunsa - tietty nuukuus aineiden käytössä takaa paremman lopputuloksen. Liian paksu kerros geeliä ei kuivu tasaisesti ja liikaa aktivaattoria saa geelin lohkeilemaan. Nämäkin tuli kokeiltua ihan käytännössä. Ja kuten jo todettu, paketissa suositellaan käyttämään 2-3 kerrosta geeliä ja yhtä monta suihkausta aktivaattoria (kerroksittain tietenkin) ja jokaisen kerroksen tulisi antaa kuivua kunnolla ennen seuraavan levitystä. Geeliä ei myöskään kannata kasata klontiksi lähelle kynsinauhaa, sillä silloin tyvipään raja tulee näkyviin päivässä ja kynnet näyttävät kaikkea muuta kuin siisteiltä. Tuo kynsinauhan puoleinen rajakin kannattaa siistiä ja ohentaa, jos vain mahdollista.

Kynsitippi on olemattomasta painostaan huolimatta sellainen asia, että ainakin minä tunsin sen olemassaolon lähes kaksi vuorokautta sen liimaamisen jälkeen. Sitten siihen yht'äkkiä tottui ja oli kuin se olisi ollut aina siinä. Tämä lienee yksilöllistä, kuten myös se, miten kauan nuo tipit kynsillä pysyvät. Ensimmäinen kaikin tavoin pieleen mennyt harjoitelmani pysyi kynnellä reilun viikon, toisen laitoin melkein päivälleen viikko ensimmäisen jälkeen ja nyt seurataan tilannetta. Virheistä on opittu, tippisauma ei ole enää ollenkaan niin näkyvä, se näkyy vähän, mutta ei enää häiritsevästi. Kolmannen tipin osaan varmaan jo laittaa niin, ettei sauma näy lainkaan. Tipin kokokin on nyt oikea ja lopputulos luonnollisempi.

Toisen tipin jouduin laittamaan, koska geelauskaan ei pysy tyhjän päällä. Vasen peukalonkynteni oli niin pahasti sälöillä ja liuskoittunut, että lohkesi ja vääntyi kipeästi geelauksesta huolimatta ja siksi askartelin sitä suojaamaan tipin. Ensimmäisen tipin irrottua totesin, että viikkokin tekee ihmeitä, tipin alla ollut kynsi oli kasvanut hyvin, eikä ole ainakaan vielä osoittanut merkkejä lohkeamisesta. Sauman kohdalla jälki ei ole kovin kaunista, sillä en halunnut ohentaa omaa kynttäni enkä saanut viilattua saumakohdan geelausta ihan tasaiseksi tipin irrottua - jälleen kerran onneksi ei ole kuvia!

Ja sitten se viimeinen virheeni, jossa summautuvat kaikki edelliset. Vetäisin nimittäin juhlia varten kuivuneen geelauksen päälle punaisen lakan. Viikon päästä tipin irrottua ajattelin, että vaihdan ranskalaiseen manikyyriin ja aloitin työn tuosta kynnestä, josta tippi irtosi. Koska en saanut lohkeamareunaa siistittyä niin kauniiksi kuin olisin halunnut, aloin - onneksi - epäröidä. Poistin värilakan kahdesta muustakin kynnestä ja tein inhan huomion. Toisen geelaus oli ihan siisti ja siinä olisi voinut käyttää ranskalaista, mutta toisen pinta oli krakkeloitunut/halkeillut ja punainen väri päässyt halkeamista geelin sisään. Eli saadakseni siistin ranskalaisen maniykkrin minun olisi pitänyt viilata geelaus pois ja tehdä uusi. Se oli työ, johon en halunnut ryhtyä, joten pitäydyin pysymään punakyntisenä siihen asti kunnes värjäytynyt geeli kasvaa pois kynsiltä (siis 4-6 viikkoa).

Kun tarkastelin kaikki muutkin kynnet (ilman lakan poistoa), oli tulos fifty-fifty. Puolet oli onnistuneita, toisessa puolessa tipin irtoamisen ja muiden virheiden aiheuttaman jäljet näkyvät, kun tarkasti osaa katsoa. Ja nuo virheet peittyvät paremmin värilliseen lakaan kuin värittömään eli vielä yksi hyvä syy pysyä punakyntisenä. Sen olen jo ehtinyt huomaamaan, että lakka pysyy huomattavasti paremmin geelatuilla kynsillä ja ne kestävät ihan oikeasti huomattavasti paremmin kuin normaalit kynnet ilman geelausta. Jatkamme siis harjoituksia...kyllä se siitä vielä joskus!